KKO:1992:174
- Asiasanat
- Liiketoimintakielto
- Tapausvuosi
- 1992
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 92/21
- Taltio
- 4136
- Esittelypäivä
Tuomioistuin ei saanut tuomita vastaajaa liiketoimintakieltoon sellaisilla perusteilla, joita syyttäjä ei ollut vaatimuksessaan maininnut.
L liiketoimintakiellosta 6 §L liiketoimintakiellosta 19 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Virallisen syyttäjän vaatimus Helsingin raastuvanoikeudessa
Virallinen syyttäjä on vaatiessaan A:lle rangaistusta eräistä rikoksista vaatinut myös A:n määräämistä liiketoimintakieltoon perustellen vaatimustaan seuraavasti:
"A on toimiessaan 4.1.1989 konkurssiin asetetun Termoset Oy:n hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja toimitusjohtajana 21.5.1987 - 4.1.1989, toimiessaan 18.1.1989 konkurssiin asetetun Somopuriste Oy:n hallituksen varsinaisena jäsenenä 28.1.1987 - 18.1.1989 ja toimitusjohtajana 28.1.1987 - 8.9.1987 ja 5.3.1988 - 18.1.1989 sekä toimiessaan 24.5.1990 konkurssiin asetetun SomoYhtiöt Oy:n toimitusjohtajana menetellyt konkursseihin johtaneissa liiketoiminnoissa törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan ja laiminlyönyt törkeästi liiketoimintaan liittyvät velvollisuudet.
A on ollut myös toistuvasti liiketoimintakiellosta annetun lain tarkoittamalla tavalla osallisena konkursseissa ja on niihin johtaneessa liiketoiminnassa laiminlyönyt liiketoimintaan liittyvät velvollisuudet ja on siten osoittautunut ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan liiketoimintaa.
Termoset Oy:n pesäluettelon mukaan varat ovat olleet 3 933 557,40 markkaa ja velat 14 823 819,52 markkaa. Termoset Oy on suoritetun erikoistilintarkastuksen mukaan toiminut ilman omaa pääomaa jo tilikaudella 1.10.1986 -28.2.1988 vajauksen ollessa tilinpäätöksessä 2 416 689,63 markkaa. Tilikauden myyntikate on ollut negatiivinen - 26,2 prosenttia liikevaihdosta sekä käyttökate on ollut negatiivinen - 69,7 prosenttia liikevaihdosta. Myös konkurssiin johtaneen tilikauden myyntikate (-306,9 %) ja käyttökate (-642,2 %) ovat olleet negatiivisia. A on Termoset Oy:n tultua sellaiseen häviötilaan, että A:n on täytynyt käsittää yhtiön kykenemättömäksi täyttämään sitoumuksensa viivyttääkseen konkurssiin joutumista jatkanut liiketoimintaansa ja sillä aikaa ottanut lainaksi rahaa ja tavaraa.
Somopuriste Oy:n pesäluettelon mukaan varat ovat olleet 18 362 071 markkaa ja velat 17 640 964 markkaa. Varoista 12 249 240,16 markkaa on muodostunut lainasaamisista Somo-Yhtiöt Oy:ltä (2 970 285,71 markkaa), Kiinteistö Oy Tapulikaupungintie 6:lta (8 209 330,99 markkaa) ja Termoset Oy:ltä (1 069 623,46 markkaa). Väliaikaisen pesänhoitajan muistion mukaan kyseiset saatavat ovat olleet suurelta osin arvottomia.
Somo-Yhtiöt Oy:n pesäluettelon mukaan varat ovat olleet 2 156 994,98 markkaa ja velat 14 163 967,56 markkaa. Väliaikaisen pesänhoitajan muistion mukaan yhtiön pääasiallisen varallisuuden muodostavat lainasaatavat ovat olleet konkurssien johdosta arvottomia.
A on edellä mainittujen yhtiöiden lisäksi ollut liiketoimintakiellosta annetun lain tarkoittamin tavoin osallisena 1) 17.4.1984 konkurssiin asetetun Hartsibetoni Oy:n liiketoiminnassa. Hartsibetoni Oy:n pesäluettelon mukaan pesä on ollut varaton velkojen ollessa 1 341 227,53 markkaa. 2) 22.6.1988 konkurssiin asetetun Oy Milgo Ab:n liiketoiminnassa, 2) 28.10.1988 konkurssiin asetetun Kiteen LVI Oy:n liiketoiminnassa 3) 28.10.1988 konkurssiin asetetun Liperin Putkityö Oy:n liiketoiminnassa 4) 28.10.1988 konkurssiin asetetun P-K Keskusilmastointi Oy:n liiketoiminnassa 5) 31.12.1988 konkurssiin asetetun Tuisku LVI Oy:n liiketoiminnassa, ja 6) 1990 konkurssiin asetetun Jalopelti Oy:n liiketoiminnassa.
Lainkohdat: Laki liiketoimintakiellosta 1 § ja 3 § 1 mom 1 ja 2 kohdat."
Helsingin raastuvanoikeuden päätös 13.5.1991
Raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A oli Helsingissä
1. 30.7.1986 - 5.3.1987 välisenä aikana tahallaan laiminlyönyt 30.7.1986 perustetun ja 31.12.1986 rekisteröidyn, Helsingistä olevan Goldtex kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen Rakennusliike Pekka Nyström Oy:n hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja toimitusjohtajana lähes kokonaan yhtiön liiketapahtumien kirjaamisen, tuloslaskelman laatimisen ja tilinpäätöksen laatimisen ajalta 30.7.1986 - 31.12.1986.
Yhtiön äänetön yhtiömies Oy Milgo Ab, jonka osakekanta oli 4.11.1985 siirtynyt Rakennusliike Pekka Nyström Oy:lle ja jonka hallituksen jäsen ja puheenjohtaja A oli ollut 4.11.1985 - 5.3.1987 (rekisteröity 30.6.1987), oli sijoittanut yhtiöön panoksenaan 1 500 000 markkaa.
Goldtex kommandiittiyhtiön kirjanpito oli käsittänyt vain kolmen tositteen kirjaukset tasetilille. Näistä kaksi oli koskenut Oy Milgo Ab:n panosta ja kolmas 500 markan määräistä perustamiskulua. Oy Milgo Ab:n erityistilintarkastuskertomukseen oli liitetty jäljennös kauppakirjasta, jolla Goldtex kommandiittiyhtiö oli myynyt 5.3.1987 Kiinteistö Oy Kaupinnokan osakkeet Rakennusliike Pekka Nyström Oy:lle 500 000 markalla ja kauppahinta kuitattu kokonaan maksetuksi. Oikeudelle esitettyjen Goldtex kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen muutosta ja purkamista koskevien asiakirjajäljennösten mukaan Rakennusliike Pekka Nyström Oy ja Oy Milgo Ab olivat 5.3.1987 purkaneet kommandiittiyhtiötä koskevan yhtiösopimuksen sekä siirtäneet varat ja velat Ristiinan Sijoitus Oy:lle. Oy Milgo Ab ja Ristiinan Sijoitus Oy olivat sanotun asiakirjan mukaan sopineet 5.3.1987, että vastuunalaiseksi yhtiömieheksi tuli Ristiinan Sijoitus Oy ja äänettömäksi yhtiömieheksi Oy Milgo Ab panoksenaan neljä miljoonaa markkaa. Rakennusliike Pekka Nyström Oy oli samalla eronnut yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen toimesta ja jättänyt yhtiöön siihen sijoittamansa 840 Oy Milgo Ab:n osaketta.
A oli kerrotulla laiminlyönnillään olennaisesti vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan taloudellisesta tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
2. 10.2.1988 - 10.1.1989 Somopuriste Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja 28.5.1988 lähtien myös yhtiön toimitusjohtajana toistuvasti laiminlyönyt tilittää valtiolle yhtiön työntekijöilleen maksamista palkoista pidättämiä ennakkopidätyksiä 407 348 markkaa ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja ainakin 31 210 markkaa eli yhteensä 438 558 markkaa.
Laiminlyönti ei ollut johtunut yhtiön maksukyvyttömyydestä. Yhtiö oli veroilmoituksen mukaan antanut Somo-Yhtiöt Oy:lle sanottuna aikana konserniavustusta miljoona markkaa. Ilman sanottua suoritusta yhtiön elinkeinotoiminnan tulos kyseiseltä ajalta olisi ollut 523 009 markkaa.
Liiketoimintakiellon perusteet
Rakennusliike Pekka Nyström Oy:n toiminimi oli yhtiökokouksen päätöksellä 30.10.1987 muutettu Somo-Yhtiöt Oy:ksi. Somo-Yhtiöt Oy:n toimeksiannosta Somo-Yhtiötkonsernista oli 15.12.1987 tehty yritystutkimus. Tutkimuksesta ilmeni, että konserni, jonka emoyhtiönä oli Somo-Yhtiöt Oy, oli muotoutunut noin 12 kuukauden aikana. Emoyhtiön osakekannan oli omistanut A:n puoliso. A oli ollut emoyhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Hän oli ollut vastuussa konsernin strategisesta päätöksenteosta ja yhtiöiden keskeisistä rahoituspäätöksistä. Emoyhtiö oli muuntautunut pelkäksi hallintopalvelun myyjäksi tytäryhtiöille. Tytäryhtiöitä olivat olleet Somopuriste Oy, Termoset Oy, jonka tuotannon päävastuu oli ollut emoyhtiön toimitusjohtajalla, Liperin Konepaja Oy, Jalopelti Oy, Kiteen LVI Oy, Liperin Putkityö Oy ja PKKeskusilmastointi Oy. Tutkimuksen mukaan konsernin rahoitusasema oli ollut kireä. Yhtiöiden kiinteää omaisuutta oli myyty ulkopuolisille 11 miljoonan markan arvosta. Käyttökate oli ollut 6,7 prosenttia, mikä ei ollut vastannut yrityksen tarpeita ottaen huomioon suuret poistovaatimukset ja korkokulut.
Kiteen LVI Oy, Liperin Putkityö Oy ja PK-Keskusilmastointi Oy oli asetettu konkurssiin 28.10.1988, Termoset Oy 4.1.1989, Somopuriste Oy 18.1.1989, Liperin Konepaja Oy 29.6.1989, Somo-Yhtiöt Oy 24.5.1990 ja Jalopelti Oy 19.7.1990.
Määräysvalta konsernissa ja sen eri yhtiöissä oli ollut A:lla, joka oli ollut Kiteen LVI Oy:n ainoa varsinainen hallituksen jäsen 21.10.1987 ja myös toimitusjohtaja 5.10.1988 lähtien, Liperin Putkityö Oy:n ainoa hallituksen varsinainen jäsen 21.10.1987 ja toimitusjohtaja 6.4.1988 lähtien, PK-Keskusilmastointi Oy:n hallituksen jäsen 21.10.1987 lähtien, Termoset Oy:n ainoa hallituksen varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja 21.5.1987 - 4.1.1989, Somopuriste Oy:n ainoa hallituksen varsinainen jäsen 28.1.1987 - 18.1.1989 ja toimitusjohtaja 28.1. - 8.9.1987 ja 27.5.1988 - 18.1.1989, Liperin Konepaja Oy:n ainoa hallituksen varsinainen jäsen 12.10.1988 lähtien, SomoYhtiöt Oy:n ainoa hallituksen varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja 11.4.1985 (silloinen toiminimi Rakennusliike Pekka Nyström Oy) lähtien ja Jalopelti Oy:n ainoa hallituksen varsinainen jäsen 26.8.1987 ja toimitusjohtaja 23.11.1988 lähtien.
Termoset Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat olivat muistiossaan 15.2.1989 todenneet, että Termoset Oy oli ollut emoyhtiö konsernissa, johon olivat kuuluneet Kiteen LVI Oy sekä Liperin Putkityö Oy. Termoset Oy oli omistanut koko Liperin Putkityö Oy:n osakekannan, jonka se oli ostanut 3 200 000 markan hinnasta 12.8.1987, sekä koko Kiteen LVI Oy:n osakekannan, jonka se oli ostanut 2 850 000 markan hinnasta 12.8.1987. Liperin Putkityö Oy oli omistanut 75 prosenttia PK-Ilmastointi Oy:n osakekannasta ja Somo-Yhtiöt Oy koko Termoset Oy:n ja Somopuriste Oy:n osakekannan.
A oli 26.5.1987 ostanut Suutarilan Valimo Oy:n puolesta yhtiölle levypatterien valmistuslinjan 4 100 000 markan hinnasta siten, että ostajayhtiö oli ottanut vastatakseen myyjäyhtiön samansuuruisista vastuista Suomen Yhdyspankki Oy:lle. Termoset Oy:n osalta suoritetun erikoistilintarkastuksen mukaan lämpöpatterien valmistuksessa oli jo alunperin ollut vaikeuksia eikä linjaa ollut missään vaiheessa saatu toimimaan edes tyydyttävästi tai taloudellisesti kannattavasti. Termoset Oy oli toiminut ilman omaa pääomaa jo tilikaudella 1.10.1986 - 28.2.1988 vajauksen ollessa 2 416 689,63 markkaa. Sanotun tilikauden myyntikate ja käyttökate samoinkuin konkurssiin johtaneet tilikauden myyntikate ja käyttökate olivat olleet negatiivisia. Patterilinjaa oli A:n toimesta yritetty käynnistää noin puolitoista vuotta. Kun hänen oli täytynyt käsittää yhtiö kykenemättömäksi täyttämään sitoumuksensa, hän oli viivyttääkseen konkurssiin joutumista jatkanut yhtiön liiketoimintaa käyttäen rahoitukseen emoyhtiöltä ja muilta tytäryhtiöiltä otettuja lainoja heikentäen siten näiden yhtiöiden asemaa ja vaarantaen näiden yhtiöiden ulkopuolisten velkojien mahdollisuuksia saada saatavansa velalliselta.
Toisaalta Termoset Oy:n saaminen A:lta oli 31.12.1988 ollut 219 026,54 markkaa. Termoset Oy:n pesäluettelon mukaan yhtiön varat olivat olleet 3 933 557,40 markkaa ja velat 14 823 819,52 markkaa.
Somopuriste Oy oli edellä mainitun yritystutkimuksen mukaan 15.12.1987 ollut konekannaltaan monipuolinen ja tilauskannaltaan hyvä. Somopuriste Oy:n erikoistilintarkastuksesta ilmeni, että useitakin liiketapahtumia oli jäänyt ajallaan merkitsemättä kirjanpitoon ja että kirjausvaiheessa ei ollut ollut aina täyttä varmuutta siitä, mitä kirjattava tapahtuma tarkoitti ja keiden välisistä liiketoiminnoista oli kysymys. Somopuriste Oy:n 10 664 772,14 markan määräinen lainasaaminen oli tilinpäätöksessä 28.2.1988 käsitelty muuttumattomana marraskuuhun asti. Sen jälkeen oli muun muassa 1.11. siirretty 883 030,80 markan saamiset A:lta 31.10.1988 saamiseksi Somo-Yhtiöt Oy:ltä ja suoritettu Somo-Yhtiöt Oy:lle osinkoa 8 150 000 markkaa. Korkosaaminen 600 000 markkaa Somo-Yhtiöt Oy:ltä ja korkosaaminen 45 000 markkaa A:lta oli 30.11. siirretty korkosaamisista Somo-Yhtiöt Oy:ltä olevaksi saamiseksi ja 272 781,95 markan määräiset saamiset A:lta siirretty 18.1.1989 saamiseksi Somo-Yhtiöt Oy:ltä. Somo-Yhtiöt Oy:ltä olevasta saamisesta oli 18.1.1989 siirretty 1 297 751,68 markkaa yhtiölle olevan velan lyhennykseksi ja Sampo-osakkeiden myynnistä saatu suoritus 130 555,20 markkaa kirjattu 18.1.1989 Somo-Yhtiöt Oy:n saamaksi. Somopuriste Oy:n saamiseksi Somo-Yhtiöt Oy:ltä oli merkitty eri tositteilla vuoden 1988 aikana yhteensä 61 816,75 markkaa, vaikka tältä osin kysymyksessä oli ollut A:n puolisoa koskeva rahoitus. Lisäksi Somopuriste Oy oli suorittanut 10.11.1988 Somo-Yhtiöt Oy:lle konserniavustuksena miljoona markkaa, vaikka A oli ilmoittanut konkurssiin joutumisen syyksi maksuvalmiuskriisin. Somopuriste Oy:n lopulliseksi saamiseksi kirjanpidon mukaan oli jäänyt 3 461 067,81 markkaa. Pesäluettelossa oli kuitenkin saamiseksi ilmoitettu 2 970 285,71 markkaa. Pesäluettelon mukaan Somopuriste Oy:n varat olivat olleet 18 362 071 markkaa, joista 12 249 240,10 markkaa oli muodostunut lainasaamisista yhtiön omistamalta Kiinteistö Oy Tapulikaupungintie 6:lta, Termoset Oy:ltä ja SomoYhtiöt Oy:ltä. Väliaikaisen pesänhoitajan muistion mukaan kyseisiä saatavia ei ollut mahdollista ainakaan kokonaan periä ja ne olivat suurelta osin arvottomia. Pesäluettelon mukaan yhtiön velat olivat olleet 17 640 964 markkaa.
Somo-Yhtiöt Oy:n varat olivat pesäluettelon mukaan olleet 2 156 994,98 markkaa. Väliaikaisen pesänhoitajan muistion mukaan yhtiön pääasiallisen varallisuuden olivat muodostaneet lainasaatavat, jotka olivat konkurssien johdosta olleet arvottomia. Somo-Yhtiöt Oy:n saaminen A:lta oli ollut 1 601 919,67 markkaa. Pesäluettelon mukaan velat olivat olleet 16 320 962,54 markkaa, joista muun muassa Somopuriste Oy:lle 2 911 067,81 markkaa, Jalopelti Oy:lle 4 011 986,70 markkaa ja A:n omistamalle arvopaperiyhtiölle Profident Oy:lle 8 105 649,07 markkaa.
A oli edellä kerrotuin tavoin menetellyt Termoset Oy:n, Somopuriste Oy:n ja Somo-Yhtiöt Oy:n konkurssiin johtaneissa liiketoiminnoissa hyvän liiketavan vastaisesti ja törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan. Hän oli myös toistuvasti ollut osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana osallisena konkursseissa.
Tämän vuoksi raastuvanoikeus, samalla kun A on tuomittu sakkorangaistuksiin 1 kohdassa kerrotusta kirjanpitorikoksesta ja 2 kohdassa kerrotusta jatketusta rikoksesta, joka käsitti yksin teoin tehtyjä ennakkoperintälain ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain säännösten rikkomisia, ja velvoitettu suorittamaan Uudenmaan lääninverovirastolle vahingonkorvausta tilittämättä jätetyistä ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista korkoineen, on liiketoimintakiellosta annetun lain 1 §:n 3 kohdan, 3 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 2 momentin sekä 4, 5, 9 ja 10 §:n nojalla määrännyt A:n liiketoimintakieltoon, joka sisälsi sen, ettei hän saanut harjoittaa sellaista liiketoimintaa, josta kirjanpitolaissa oli säädetty kirjanpitovelvollisuus, olla henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä eikä olla yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenenä, varajäsenenä, toimitusjohtajana taikka muuhun niihin rinnastettavassa asemassa yhteisössä tai säätiössä eikä tosiasiallisesti johtaa sen toimintaa tai hoitaa sen hallintoa.
Liiketoimintakielto alkoi 13.5.1991 ja kiellon viimeinen voimassaolopäivä oli 31.5.1994.
Helsingin hovioikeuden päätös 5.11.1991
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on lausunut seuraavaa:
"Kohta 1: Asiassa on jäänyt näyttämättä, että Goldtex Kommandiittiyhtiössä olisi 30.7. - 31.12.1986 välisenä aikana ollut varsinaista liiketoimintaa. Yhtiön kirjanpidon mainitulta ajalta on hoitanut eräs tilitoimisto, joka oli myös laatinut yhtiön mainittua tilikautta koskevan veroilmoituksen. Sen liitteenä on ollut tuloslaskelma ja tase. A:n ei siten ole näytetty tahallaan laiminlyöneen yhtiön liiketapahtumien kirjaamista sekä tuloslaskelman ja tilinpäätöksen laatimista puheena olevalta tilikaudelta.
A on kertonut, että erään autokaupan lisäksi yhtiön ainoa varsinainen liiketoimi vuonna 1987 oli vapaa-ajan asunnon rakentaminen Karkkilaan, joka asunto oli sitten myyty Rakennusliike Pekka Nyström Oy:lle. A ei ole muistanut saadun kauppahinnan määrää. Edelleen A:n ilmoituksen mukaan kommandiittiyhtiöllä oli 5.3.1987 ollut omaisuutta. A:n viaksi jää, että hän on raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamisen 1.1. - 5.3.1987 väliseltä ajalta raastuvanoikeuden päätöksessä mainituin seurauksin. A:n menettely on osaltaan vaikuttanut siihen, että yhtiön tultua myöhemmin asetetuksi konkurssiin ei ole voitu selvittää, mihin äänettömän yhtiömiehen yhtiöön sijoittamat varat ovat joutuneet.
Kohta 2: Somopuriste Oy:tä koskevasta erikoistilintarkastuskertomuksesta ilmenee, että 1.11.1988 - 18.1.1989 välisenä aikana oli sanotun yhtiön A:lta olevia lainaja korkosaamisia noin 1 200 000 markan arvosta siirretty perustetta ilmoittamatta saamisiksi myöhemmin varattomaksi todetulta Somo-Yhtiöt Oy:ltä sen sijaan, että niitä olisi yritetty periä A:lta yhtiön maksuvelvoitteiden hoitamiseksi. Perusteita saatavien siirrolle ei ole myöhemminkään esitetty. Samoin oli yhtiön hallituksen esityksestä yhtiön voittotilillä olevasta vapaasta pääomasta 1.11.1988 siirretty 8 150 000 markan suuruinen osinko Somo-Yhtiöt Oy:lle. Lisäksi Somopuriste Oy:n käyttö- ja vaihtoomaisuutta oli vuoden 1988 aikana myyty runsaasti, mutta siitä huolimatta kysymyksessä olevia maksuja oli jäänyt suorittamatta. Vaikka raastuvanoikeuden päätöksessä mainittua konserniavustusta ei ole suoritettu Somo-Yhtiöt Oy:lle rahassa, on tällä avustuksella kuitenkin heikennetty Somopuriste Oy:n taloudellista asemaa sen velkojien vahingoksi ja samaan konserniin kuuluneen Somo-Yhtiöt Oy:n eduksi. Edellä kerrotut seikat huomioon ottaen maksujen suorittamisen laiminlyönnin ei voida katsoa tapahtuneen yhtiön maksukyvyttömyydestä.
Liiketoimintakielto: Raastuvanoikeuden päätöksessä mainittujen konkurssiin asetettujen yhtiöiden lisäksi A on ollut toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Hartsibetoni Oy:ssä, joka on asetettu konkurssiin 17.7.1984, toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen Tuskun LVI Oy:ssä, joka on asetettu konkurssiin 31.12.1986 ja mikä konkurssi on varojen puutteen vuoksi jäänyt sillensä, sekä hallituksen puheenjohtajana 5.3.1987 saakka Oy Milgo Ab:ssä, joka on asetettu konkurssiin 22.6.1988. Edelleen on selvitetty, että ainakin Termoset Oy:n, Somopuriste Oy:n ja Somo-Yhtiöt Oy:n konkursseissa tuli velkojille aiheutumaan huomattavia taloudellisia menetyksiä. A on yhtiöiden välisin laina- ja velkajärjestelyin osaltaan aiheuttanut sen, että Termoset Oy:n omaisuuden tultua luovutetuksi konkurssiin, ovat myös muut Somo-Yhtiöt Oy:öön kuuluvat tytäryhtiöt joutuneet konkurssitilaan. Somopuriste Oy:n erikoistilintarkastuksesta on myös edellä 2 kohdassa sanotun mukaisesti ilmennyt, että yhtiön A:lta olevia saatavia oli niitä häneltä perimättä siirretty noin 1 200 000 markan arvosta myöhemmin varattomaksi todetun Somo-Yhtiöt Oy:n vastattaviksi. Kohdassa 2 kerrotuin tavoin A on myös laiminlyönyt huolehtia siitä, että viimeksi mainitun yhtiön maksamista palkoista ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut olisivat tulleet suoritetuiksi.
Edellä ja raastuvanoikeuden päätöksessä selostettujen seikkojen nojalla arvioiden A on konkurssiin johtaneessa liiketoiminnassa menetellyt törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan ja, oltuaan toistuvasti liiketoimintakiellosta annetun lain 1 §:n 3 kohdan mukaisessa asemassa osallisena konkursseissa, niihin johtaneessa liiketoiminnassa laiminlyönyt liiketoimintaan liittyvät velvollisuudet ja siten osoittautunut ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan liiketoimintaa."
Hovioikeus on, samalla kun se on alentanut kirjanpitorikoksesta tuomittua rangaistusta, pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen liiketoimintakiellon osalta liiketoimintakiellosta annetun lain 1 §:n 3 kohdan, 3 §:n 1 momentin sekä 4, 5, 9 ja 10 §:n nojalla.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 24.3.1992. A on vaatinut liiketoimintakiellon kumoamista. Virallinen syyttäjä on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 2.12.1992
Perustelut
Liiketoimintakiellosta annetun lain 6 §:n mukaan liiketoimintakiellon määrää yleinen tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta. Saman lain 19 §:n 1 momentin mukaan liiketoimintakieltoon määräämistä koskevan asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä on voimassa rikosasian käsittelystä, kun rikoksesta ei ole säädetty muuta rangaistusta kuin sakko. Tästä seuraa, että tuomioistuin ei saa tuomita vastaajaa liiketoimintakieltoon sellaisillla perusteilla, joita syyttäjä ei ole vaatimuksessaan esittänyt ja joihin vastaaja siten ei ole voinut vastata.
Nyt ratkaistavana olevassa jutussa syyttäjä on antanut raastuvanoikeudelle hänen pyynnöstään suoritetussa esitutkinnassa laaditun poliisitutkintapöytäkirjan liitteineen ja esittämässään liiketoimintakieltoon määrämistä koskevassa vaatimuksessa ilmoittanut, että A oli ollut liiketoimintakiellosta annetun lain 1 §:n 3 kohdassa mainitussa asemassa eräissä konkurssiin asetetuissa yhtiöissä, sekä eräitä taselukuja joistakin näistä yhtiöistä. Lisäksi syyttäjä on katsonut A:n menetelleen konkursseihin johtaneessa liiketoiminnassa lain 3 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitulla tavalla. Lukuunottamatta Termoset Oy:n liiketoiminnan viivyttämistä syyttäjä ei kuitenkaan ole ilmoittanut, mihin A:n menettelyyn tai laiminlyöntiin hänen vaatimuksensa perustui eikä edes millä tavalla poliisitutkintapöytäkirjasta tai sen liitteistä ilmenevät tiedot osoittivat liiketoimintakiellon määräämisen edellytysten olevan olemassa. Mikään syyttäjän mainitsema luku ja esitetty konkurssiin asetettujen yhtiöiden luettelo ei sellaisenaan osoita, että A olisi konkurssiin johtaneessa liiketoiminnassa menetellyt törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan tai oltuaan toistuvasti liiketoimintakiellosta annetun lain 1 §:n 3 kohdan mukaisessa asemassa osallisena konkursseissa niihin johtaneessa liiketoiminnassa laiminlyönyt liiketoimintaan liittyvät velvollisuudet ja siten osoittautunut ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan liiketoimintaa.
Ainoa syyttäjän vaatimuksessa mainittu hänen mielestään liiketoimintakiellon määräämistä vaativa yksilöity toimenpide koskee Termoset Oy:n liiketoiminnan jatkamista tarkoituksena viivyttää konkurssiin joutumista. Korkein oikeus kuitenkin katsoo, ettei A asiakirjoista saatavan selvityksen valossa yrittäessään käynnistää patterilinjan ja jatkaessaan tällöin yhtiön liiketoimintaa syyttäjän vaatimuksessa kerrotulla tavalla ole menetellyt velkojia kohtaan törkeän sopimattomasti taikka muulla tavoin laiminlyönyt liiketoimintaan liittyviä velvollisuuksia törkeästi. Huomioon ottaen mitä edellä on todettu syyttäjän vaatimuksesta, asiassa ei näin ollen ole edellytyksiä liiketoimintakieltoon määräämiselle.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan siltä osalta kuin A siinä on määrätty liiketoimintakieltoon.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Nikkarinen, Roos, Suhonen ja Sevon